YÖ työssä. What a surprise.

Tosiaan, tässä viimeaikoina tehnyt helkutisti näitä yö-vuoroja. Sekin osaltaan selittää tän blogipuolella olleen hiljaisuuden, ainakin osittain. Oikeastaan oon muutenkin tehny kauheesti töitä. Todellisuudessa ihan yhtä paljon kun kaikki muutkin, mutta stressi, vitutus ynnämuu !"#¤%& on saanu tän tuntumaan siltä, että olisin aina töissä. Ei, en vie työasioita kotiin, mutta jos mulla on vapaa, niin mietin, että ei !"#¤%& taas kohta töihin... Päivien ja kellon kyttäämistä jatkuvasti, että koska sinne täytyy taas mennä... Tavallaan nää yö-vuorot helpottaa, onhan nää rennoimpia vuoroja, eihän mulla aamu-/iltavuorossa olis aikaa tännekään mitään kirjotella...

Kaksi viikkoa lomaan, sen verran pitäisi vielä jaksaa. Työvuoroja on jäljellä tämä yö mukaanlukien 12. HUOH. Kaksi viikkoa on lomaa tiedossa, mitä silloin tekisi? Makaisiko kotona, vaiko tekisi ihan oikeasti jotakin? Kyllä, ajattelin tehdä jotain, toivottavatsi ei tälläkertaa jää vaan suunnittelun ja meinaamisen puolelle. Tää on meikäläisessä, jopa omasta mielestä, se kaikista vittumaisin ja kamalin piirre/puoli. Tietynlainen saamattomuus. Kun en saa aikaan sitä mitä ehkä pitäisi. Tai sitten se on vaan kiinnostuksen puute. Ei kiinnosta nähdä ihmisiä, ei kiinnosta pitää itseään tietyllä tavalla hyvässä kunnossa ja niin edelleen... palataan asiaan: Eihän sitä koskaan kannata mitään sen suurempaa suunnitella, koska suunnitelmilla on tapana mennä... vituiksi... Mitään erikoistahan en voi tehdä, kuten lähteä matkalle jonnekkin tai muuta vastaavaa, koska on nuo 3 karvakasaa, joista täytyy pitää huolta. Saisinhan mä hoitajan kissoille, ehkä jopa koiralle, muttakun ei raaski niin ei raaski.

KESÄ. Se on tullut. Se nähtiin ja koettiin viimeisään tänään. +28 parvekkeella, hyi helvetti. Koirankaan kanssa ei voinu kunnon lenkille lähteä, ku ei perkele happea saanut. Eipä siinä, ei se koirakaan tykkää päivisin kävellä. Illalla sit käppäiltiin töihin, ei nyt koko matkaa, mutta jonkun matkaa kuitenkin. Niinkuin edellä on mainittu, lomasuunnitelmiin kuuluu tuo kesäinen sää, joka kyllä muuttuu viileäksi ja sateiseksi viimeistään sillon ku mun ensimmäinen lomapäivä koittaa. Se on varma juttu se. Eihän se nyt vaan käy päinsä, että MINÄ + LOMA + HYVÄ sää. Nowaydude.

Miten tää tekstin tuottaminen nyt tuntuu niin vaikeelta? tätäkin pientä tekstin pätkää kirjottanu jo yli puol tuntia. Ehkä kuitenkin tää kokoaikainen valmius mennä auttamaan jotain mummoa tai pappaa verottaa ajatuksen juoksuani hieman.

Tästä(kin) postauksesta varmaan huomaa, että viimeaikoina elämäni on lähes kokonaan työn ja kodin varassa ja välissä. On tää tavallaan helvetin tylsää, mutta samalla turvallisen helppoa ja rutiinimaista. Aina sillon tällön, tai no todella harvoin "tapahtuu" jotain, mitä en pysty ennalta kertomaan.

ps. rönsyilee mukavasti teksti. hah. koittakaa kestää, itse en kestä. ;)

Oi kesä ja kärpäset, te vitun kamalat itikat, pelastakaa minut kahden viikon päästä!

Jääkiekon MM-kisat

Kaikkihan näistä puhuvat! Joko sitten peleistä, tuloksista, Suomen joukkueesta - mahdollisuudesta MM-kultaan. Tai sitten siitä, miten kamalaa on tämä kaksi viikkoinen, kun joka tuutista tulee kiekkoa, kiekkoa ja lisää kiekkoa. Ymmärrän teitä, mutta...

...kiekkohan on Suomen kansallislaji. Kiekko yhdistää kansaa. On jotenkin uskomatonta, että miten hiljainen ja sulkeutunut Suomalainen yhtäkkiä pystyy puhumaan ihan kenen kanssa tahansa - jos kyse on jääkiekosta. Positiivsta, negatiivista, neutraalia asennetta. Kaikkea tätä tarvitaan, mutta se on fakta, että jos Suomi voittaa kultaa, koko maa on sekaisin ja toreilla ovat juhlimassa myös ne ihmiset, joita ei jääkiekko pätkääkään kiinnosta. Jokainen tämänkin blogin lukia sai kokea sen vuonna 2011, kun Suomi voitti kultaa nuijimalla Ruotsin finaalissa 6-1. Ihmsiet puhuvat tästä vieläkin. Tunne, tunnelma, meininki - kaikki oli uskomatonta. Se ihmisten määrä, meteli, laulu, huuto, tanssi - uskomatonta.

jokaiset MM-kisat tulevaisuudessa muistuttavat minua tuosta. Tuosta upeasta finaalista ja sen jälkeisestä tunnelmasta - jota muuten riitti useamman viikon. Poika saunoo - biisi soi joka paikassa ja ihmiset itki. Huhhu. On Suomalainenkin hemmetin hieno ihminen ja yhteisösslyys on valtavaa tuollaisella hetkellä. Kaikki olivat toistensa kavereita. Mahtavaa. Sanat eivät edes riitä kuvailemaan sitä tunnelmaa...

...kuten tuosta tekstistä jo huomaa ja pystyy päättelemään, olen itse järkyttävän suuri jääkiekko- fani. Ei väliä mitkä maat, mikä sarja, mies vai nais, kunhan on kiekkoa!

Mutta nyt tämän vuotisiin kisoihin. Venäjä on taas näyttänt olevansa ylivoimainen, ainakin noita pienimpiä maita vastaan. Todelliset testit - jos niitä edes Venäjälle saadaan - tulevat vasta pudotuspeleissä - ehkä. Toinen suosikki Kanada on aloittanut suoraan sanottuna huonosti. Mutta eiköhän ne kanukitkin siitä syty - niinkuin aina - viimeistään Suomea vastaan. Suomen kulta mahdollisuuksiin en usko. Kärki on liian kapea - yksi kentällinen - eikä puolustuskaan vakuuta. Toisaalta, Antti Raantan, Ässien mestari maalivahti on loistava, kerrassaan uskomaton kaveri. Pystyy voittamaan pelejä yksin. Jos Suomen puolsutus pystyy edes vähän tukemaan Raantaa ja meidän kärkipelaajat saavat pari pomppua kohdalleen pudotuspeleissä, niin mahdollisuus on olemassa - teoriassahan se on aina olemassa. Siksi näihin kisoihin joka vuosi lähdetään.

Monen mielestä varmasti hemmetin tylsä - ja turha - päivitys, mutta ajankohtaisista aiheistahan on helppo - ja mielekästä - kirjoittaa todella pitkiäkin pätkiä. Nyt kuitenkin lopetan tähän ja palataan asiaan kun pudotuspelit alkavat - Aivan varmasti!

Kaikille kiekon ystäville mahtavia MM-kisa hetkiä ja niille, jotka tästä vähemmän välittävät, koittakaa kestää! ;)

PS. 6-1 ;)

Vappu...

Menee meikäläisellä kotona. Ihan yksin. Koiran ja kissojen kanssa. Kyllä, ihan omasta tahdosta ja hyvillä mielin! Hulluko? Ehen, tai ehkä vähän. nyt on vaan sellanen olo, että ei pysty, ei kykene enkä edes halua lähtee mihinkään.

Mitä ihmiset sit vappna juhlii? Vai onko se vaan tekosyy päästä ottamaan bisseä tonne puistoon? Eiköhän se kuitenkin oo jo perinne, että lakitetaan jotakin patsaita ja niin edespäin. Meikäläinen on niin huono noissa perinteissä, että ei voisi vähempää kiinnostaa. Eikä mulla kyllä sitä lakkiakaan ole, HEH. 

Itse juhlistan vappua kevään ja alkavan kesän kunniaksi. Tosin, eihän tuo kevätkään ole kunnolla vielä alkaut. Hiljaa hyvä tulee. Juhliminen onnistuu multa varsin hyvin yksin, noiden karvaisten kanssa. Hyvää musaa, leffaa (lukekaa: pelaan), hyvää ruokaa ja kunnon iltalenkki päälle, toivottavasti poutasäässä! AH. Meikäläinen ainakin nauttii. En kaipaa ihmislaumaa ympärille, varsinkaan kännissä örveltävää ja säheltävää. 

Fiilistä, mistä sitä ammentaa? Mun päivä kusi totaalisesti, melkein, heti kättelyssä. Koira veti ihan omat showt aamulenkillä, en saanu aamukahviini tarpeeksi maitoa, kännykkä oli häviksissä, aamutupakka katkes jne. Tossa oli jo ihan tarpeeks ensimmäiseen tuntiin, tai kahteen. Ja jotta päivä ei olis jatkunu sen paremmin, niin verrkopankkitunnarit päättivät hirttää ittensä. Varmana johonkin virtuaaliseen mäntyyn. Vittu. Anteeksi voimasana, ottaa vaan niin paljon päähän. Hetken kirottuani, kirottuani ja kirottuani vähän lisää olin saanut soitettua Nordealle ja kyttikselle. Pankissa käynti kusi, meni reisille ja mitä näitä nyt on sanontoja? Kun eivät voi antaa mulle toimivia tunnuksia, koska näkyvää vikaa ja/tai toimintahäiriötä ei ole. Selvittelevät asiaa ja jos eivät löydä, niins aan uudet tunnukset. Sitä ennen täytyy kuitenkin hakea henkakrit, ksoka ovat menneet vanhaksi. Kyttiksellä menikin ihan jees ja uudet henkkarit on taskussa varmanakin parin viikon päästä. 

Iltasuunnitelmissa lenkin, ruoan ja juoman lisäksi on NHL:n playoffit. Te, jotka ette jääkiekkoa seuraan, tai siitä mitään ymmärrä niin ignoratkaa tämä. Huikea Suomalis ilta/yö edessä, sen verran monta kaveria viilettää tänään sen pienen mustan lätkän perässä ja tuppii toisiaan ympäri kaukaloa. Hienoa urheilua!

Crosby, Toews, Price, Getzlaf, Ovie, Sedin, Zhara, Backes

Blackhawks, Wild, Ducks, Red Wings, Canucks, Sharks, Blues, Kings
Penguins, islanders, Canadiens, Senators, Capitals, Rangers, Bruins, Maple Leafs

Loppukenevvyksesi tarjoan muutaman kuvan näistä karvasista.

Inspiraatio

Se on tällähetkellä meikäläiseltä ihan kadoksissa. En oo saanu tuotettua edes mitään tekstiä, ja sekös mua ärsyttää... Niin kovin ku halusin tästä tehdä uuden, mukamas kunnollisen harrastuksen.

Mistä tällanen sitten johtuu? Nythän on kevät, kesä tulossa ja kaiken pitäis olla hyvin. Itseasiassa ei mulla nyt asiat huonosti ole, kai? Töissä käymisen lisäksi en jaksa kotonakaan paljon mitään touhuta. Kämppä on omasta mielestä kauheessa kunnossa, ihan epäjärjestyksessä. Ehkä mä sitten jaksan jotakin tehdä, kun nuo puhtaat haarukat ja lautaset oikeesti loppuu?

Koiran kanssa on aina kiva käydä lenkillä ja leikittää noita kahta muutakin karvakasaa, en nyt sentään laiminlyö niitä, mutta se mikä tässä huolettaa on se, että laiminlyön itseäni. Fyysinen kunto rapistuu edelleen. Lenkit, venyttelyt ja kaikki muukin omaan hyvinvointiin liittyvät asiat, jotka mun piti alottaa oikeesti jo viikkoja sitten...

Jollain jotain erityisiä vinkkejä? Pitäisikö sitä vaan ottaa itteensä niskasta kiinni ja tehdä?

ps. Nyt en tosiaan saa tuotettua enempää tekstiä, katotaan (lähi?)tulevaisuudessa lisää!!

Voi väsymys! ja Asenneongelma!

Miten voikaan väsyttää näin jumalattoman paljon? Lähinnä henkisesti? En kyllä oikeen nukku viime yönä, mistälie sitten johtuu. Aamuvuorokin tuli vietettyä töissä, vaikka olisi kiinnostanut... noh tiedätte varmasti kuinka paljon!

Kuva.

Töissä on ihan jees ja asukkaat on jotkut jopa ihania, mutta... Se - aivan varmasti jokaisen - työpaikan ongelma. Se ainainen vinkuminen jostakin. Mikään ei ole koskaan hyvin, lähestulkoon kaikki on päin sitä itseään tai asiat on vähntäänkin hoidettu - helvetin - huonosti. Tämä ei siis ole minun mielipiteeni, vaan monen, monen muun. En sano, että olisin 110% tyytyväinen kaikkeen, mutta eihän täydellisyyttä voikkaan olettaa? Vai voiko? Oon nyt ottanu sen tyylin ja asenteen, että olen 8h töissä ja kun lähden kotiin niin se siitä. Lopetan sen turhan stressaamisen mistään, koska ei se mitään auta - se on niin huomattu. Tekisin vain hallaa itselleni - ja myös työpaikalleni - jos miettisin jokaista sanaa, tekoa ja jopa systeemistä riippuvia asioita, joihin en voi itse vaikuttaa - hulluksihan siinä tulisi - eikö? 

Kuva.

Asenteella on moneen asiaan suuri merkitys, teet sitten mitä tahansa. Oon huomannu, että jopa "itsestään vähemmän riippuvat" asiat, eli asiat, joissa oma vaikutuksesi ja suorituksesi on pieni verrattuna ryhmän vastaavaan Asiat sujuvat paremmin kun painat menemään positiivisella asenteella. Vaikka osuutesi on pieni, voit vaikuttaa muiden toimintaan positiivisesti, jos uskot omaan tekemiseesi, etkä ole liikkeellä "ei tämä kuitenkaan onnistu" meiningillä. 

Kuva.

Asenneongelma on sellainen asia, jota vihaan ihmisissä. Mistä tällainen johtuu? Haluaako ihmiset tahallaan pilata muiden fiiliksen? Vai haluavatko he epäonnsitua tahallaan? kuluttaa energiaaa turhaan murehtimiseen sen sijaan, että yrittäisivät, vaikka tilanne vaikuttaisikin vaikealta? 

Näitä voitaisiin soveltaa melkein kaikkeen elämässä. Vai keksiikö joku tilanteen, jossa asenneongelmasta olisi hyötyä?

Wohoo! Vettä!

Taivaalta sateen muodossa meinaan. Aivan mahtavaa! Sulaa nämä viimeisetkin lumet  (nytkun sanon, niin varmasti sitä saadaan viimeistään ensi viikolla lisää) ja pääsee kevät alkamaan kunnolla! Meikäläinen ainakin kyllästy tohon suunnattomaan lumen määrään! Mietin jo useamman hetken, että onko meillä vielä kesä-heinäkuussa tuota valkoista paskaa, joka on muuten ollut maassa marraskuusta(?) lähtien? Nyt kuitenkin näyttää siltä, että tuo lumi tuolta häviää, eikä edes niin hitaasti, mutta varmasti! Toi sade myös raikastaa ilmaa ihan uskomattoman paljon! Vaikkei mitenkään ihmeellisemin tuota pölyä, siitepölyä yms. paskaa olekkaan vielä.

Ja ei näin paljon hyvää mieltä, etteikö jotain huonoakin! Vesisade on kaiksita vittumaisin keli, jos puhutaan tuon koiran kanssa lenkille lähdöstä. JESUS. Bella vihaa, vihaa, suorastaan vihaa vettä ja kaikkea muutakin märkää! "Turkkihan siinä kastuu!" sanottiin jossakin lastenohjelmassa joskus ja meillä sanottaisiin myös, jos osattaisiin puhua! Pelkästään rappukäytävän kynnyksen yli meneminen tuntuu olevan mahdottoman vastenmielistä, saatikka sitten ne lätäköt, märät nurmikot, muta ja märkä asfaltti. "Voivoi!" Sanon minä, ulos on mentävä. Hauskaa tässä onkin se, että vesisade ei haittaa ulkoiluttajaa, vaan ulkoilutettavaa :D

Ja jottei tämä jäisi tähän, niin kuinkas sattuikaan, että meillä oli lääkäriaika juurikin tänään. Noh, ei muutakun ajoissa liikkeelle, hyvin pitkät ja kestävät hermot, sadevaatteet ja pyyhe mukaan! Ensin bussilla keskustaan ja sieltä kävellen lemminkäisen kadun Pet-Vettiin. Bella sai rokotukset, kynnet leikattiin ja katsottiin muutenkin koira läpi. Hienon arvosanan hän sai. Ja paljon kehuja! On hän kuulemma "poikkeuksellisen kiltti, rauhallinen ja tottelevainen 1- vuotias." Varsinkin vieraassa ja stressaavassa paikassa, jossa on paikalla muitakin eläimiä, niin kissoja kuin koiriakin. Omistaja ottaa tästä kaiken kunnian itselleen, kerrankin! Saan olla itsetäni erittäin ylpeä! Hememtin hankalan ja hermoja raastavan alun jälkeen mulla on maailman paras koira!!!

Ostin sitte Bellalle "lahjaksi" uudet valjaat.
Heh, hän niistä tuskin välittää sen enempää kuin muistakaan,
 mutta ompahan kivan näköset. ;)

Ei hän voi pysyä kahta sekuntia paikallaan, että sais järkevän kuvan.

Ja nyt siihen mihin tämän blogin pitäisi perustua! Mielipiteeseen! Mua ärsyttää suunnattoman paljon tämä ihmisten vinkuminen. Tälläkertaa siis tästä vesisateesta! Lapsien äidit parkuu, kun ei pääse ulos, tai sitten jos pääsee niin on hemmetin vaivallosita pukea ja riisua sadevaatteet yms. Bussissa saa kuunnella, kun ihmiset valittaa "kipeeksihän tässä sateessa tulee" ja voi kun on kamalaa, kun uudet kengät menivät pilalle sateessa ja lätäköissä. HUOH. Pitääkö ne uudet kengät laittaa sateeseen? Sateenvarjot ja sadevaatteet on myös keksitty! Jos ihmiset eivät viitsi pukeutua asianmukaisesti niin miksi ihmeessä valittaa? Jääkööt sinne kotiin sitten. Ainiin, mutta sittenhän vingutaan, kun ei ole hoidettu kaikenmaailman asiaoita ajoissa - koska satoi. Sää on sama kaikille.

Kuva lainattu täältä.

Kuva lainattu täältä.

Vesisade vaatii myös fiilistelybiisin. Aivan loistavaa musiikkia, vuonna kivi ja papu tehty. Olkaa hyvät!

Negative - Touchless

Rain washing our faces but I don’t care.
Somewhere in those places we’re never getting there
I can’t live in this pain it’s never going away
But I’ll be waiting all my life for the day
So far away but still so close
Behind us behind us

Hold me
Kiss me

Love me
Don’t ever leave me

Now I see those places but I still care
I see two faces when I look at myself
So far away but still so close
Behind us behind us

Hold me

Kiss me
Love me.

Don’t ever leave me.
When you hold me
Can you kiss me?
First you love me
Don’t ever leave me

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Vingutko sinä vesisateesta? Mikä siinä on niin vastenmielistä?

Elämän pieniä iloja!

Viimeaikoina olen elänyt harvinaisen tylsää ja sisällötöntä elämää. Töiden ja koiran kanssa olon lisäksi lähinnä pelannut, katsonut jääkiekkoa tai muuten vaan maannut kotona. Tosiaan, eilen pääsin sinne ikeaan ja tänään oli sitten vuorossa niiden kamojen kokoaminen. Kaveri suostu tulee jelppaamaan mua näiden kanssa, itsehän olen niin rähmäkäpälä, etten varmasti olisi saanut näitä kasaan. Itseasiassa hermot olis varmasti mennyt ja samalla jotakin rikki, mikäli olisin yksin joutunut kokoamispuuhiin!

Kahvittelun, kokoamisten, siivousten ja järjestelyjen jälkeen on hemmetin hyvä fiilis! Tää kämppä tuntuu vihdoinkin omalta - ja on myös paljon viihtyisämpi! Nämä ovat näitä elämän pieniä iloja, joista meikäläinen nauttii täysin rinnoin! Saattaa olla, että tämä tuleva kevät vaikuttaa myös meikäläisen energiatasoon positiivisesti. On tätä jo odotettukin! Hyvään fiilikseen lisäpotkua tuo myös - ainakin meikäläisen mielestä - tämän kesän hitti-fiilis-biisi! Nimittäin Fall Out Boy - My Songs Know Whats You Did In The Dark. Aivan loistava biisi! Vauhtia ja fiilistä on juuri sopivasti, kertosäe on erittäin tarttuva. Joka tavalla aivan mahtava, ellei jopa täydellinen!

Joidenkin mielestä saattaa kuulostaa oudolta, että tällaisista "normaaleista ja arkisista" asiosita meikäläinen saa näin paljon virtaa ja positiivisen fiiliksen. Joillekin nämä saattavat olla ihan tavallisia asioita, mutta meikäläiselle tällaiset päivät ovat harvemmassa. Teen todella pitkiä - ja stressaavia! - päiviä töissä ja monesti kotiin tultiani en jaksa tehdä muutakuin mennä koiran kanssa lenkille, hetkeksi koneelle istumaan ja sitten maate. HEH. Tekosyitä? Ehkä, mutta olkoot vain! Eihän sillä ole loppujenlopuksi mitään merkitystä mitä muut ihmsiet ajattelevat asioista, joista minä saan positiivisen fiiliksen ja rutkasti energiaa. Jokaisellahan on ne omat juttunsa. Itse olen ainakin tyytyväinen, että näinkin "helposti" saan itselleni sen hyvän mielen. Huomattu meinaan on, että todella monet ihmiset "vaativat tai tarvitsevat" nykyään kaikenmaailman huvituksia ja extraa elämäänsä ollakseen tyytyväisiä. Aina pitäisi olla menossa johonkin, tehdä jotakin ja niin edelleen. Tapansa kullakin. Tähän joku voisi todeta, että "oletpa tylsä." Kerran täällä vaan eletään ja on tehtävä asioita!" Tottahan tuokin on, mikäli on tuota mieltä. Olen henkilökohtaisesti erittäin tyytyväinen elämääni sellaisena kuin se nyt on. Mikäli en olisi, tekisin asialle jotakin - ja nopeasti. Olen onnellinen ja se riittää.

Tähän loppuun vielä päivän projektien tulokset:

Sain aikaseks myös salaatin... 

Kyseisen salaatin ainekset. Laita oman makusi - tai kulhosi koon - mukaan!

Tonnikalaa öljyssä.

Makaroonia.

Salaattia.

Kurkkua.

Keltaista ja punaista paprikaa.

Fetajuustoa.

Raejuustoa.

Sekaan majoneesia, itse suosin valkosipulia.

...jota myös söin.

Pakkohan sitä on ruoan kanssa myös juoda jotakin. 

Mieli teki Colaa tälläkertaa. Jäkkäriksi kahvia, tietyst

Nyt mahtuu molemmat koneet samalle pöydälle! :D

Tää pöytä niin upea! nyt ei enää tarvitse tapella tuon läppärin kanssa, että mahtuuko se viereen vaiko ei! Varsinkin kun haluaa datauksen ohella katsoa sitä NHL:ää, Suomeksi jääkiekkoa Pohjois-Amerikasta. Pöytä sopii värinsä ja mallinsa puolesta myös muuhun "sisustukseen."

Kyllä kelepaa! Ihan meikäläsennäköiset tuolit ja pöytä. ;)

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mistä ihmiset saavat hyvän fiiliksen? Tarvitseeko pienten arkisten ilojen lisäksi jotakin extraa? Ja jos vastasit edelliseen kyllä, niin kuinka paljon, kuinka usein ja minkälaatusia?

------------------------------------------------------------------------------------------------------------

PS. Pyydän anteeksi ensimmäisten kappalaiden kamalaa tasoitusta. Se ei vaan suostunut menemään niin, kuin olisin sen halunnut menevän. Koittakaa kestää!